User Profile

mä haluaisin olla aina iloinen ja iloita kaikesta ja joskus se onnistuukin, ainakin niin että muut luulee että oon ilonen kaikesta ja musta on hyvä niin, mulla on ainakin suojakuori minkä taakse vetäytyä. mä nauran kaikelle ja kaikille ja ihan omituisillekin jutuille, aina kaikki ei tajua mutta ei se mitään.

mä tuun iloiseksi siitä että mä näen mun ystäviä ja saan halata niitä ja puhua vaan, olla mulle tärkeiden ihmisten kanssa ja tuntea että saa rakastaa jotain ja joku myös rakastaa sua. ruuhkat on kivoja silloin kun ei oo mihinkään kiire, saa vaan istua bussissa ja kuunnella musiikkia, olla ihan rauhassa ilman mitään paniikkia tai mitään, kun "perillä" on siellä edessäpäin.
mä tykkään valokuvata, piirtää, kirjoittaa, (piilo)vittuilla, olla sarkastinen, heittää huonoa läppää, bilettää, tanssia - just dance, gonna be ok - ja olla vaan niin sellainen kun mä oon, mitä mä en osaa selittää, jonkun muun pitäisi hoitaa se mun puolesta.
mutta mä tykkään melkein kaikesta ja kaikesta. melkein.

mä vihaan teeskentelijöitä, paskanpuhujia jotka ei pysty sanomaan asioitaan suoraan, aamuherätyksiä, hössötystä, ihmisiä jotka ajattelee vaan itteänsä, vaikeita tilanteita, huonoja päiviä, toisinaan itteäni, toisinaan melkein kaikkia muitakin. mä vihaan päiviä jolloin meikkaus ei suju, hiukset menee huonosti, ihan sama mitä niille tekee, vaatteita ei meinaa löytyä. mä vihaan myös päiviä kun seinät tuntuu kaatuvan joka suunnasta päälle vaikka niitä pakenisi ulos asti, ja toisinaan noita päiviä on ihan liian usein.

mä elän unelmissa ja unelmista, jonain päivänä mä olen vielä lontoossa tekemässä ihan mua itseäni vaan sattuu huvittamaan. sen jälkeen mua tulee hakemaan prinssi tai prinsessa ihana valkoisella ratsullaan ja sit me ratsastetaan auringonlaskuun. joskus vielä mun kaikki ystävät asuu mun lähellä ja jos ne ei asu, mulla on aina varaa mennä niiden luo ja olla vaan, ei tarvitse roikkua kiinni missään eikä stressata mistään. mä tuun vielä voittamaan lotossa 7 oikein, koko pääpotin kokonaan itselleni. ja vielä joskus mä ehkä selviän koulunkäynnistäkin, se on hassu unelma mutta se on yksi niistä isoimmista. sitä mä pelkään ehkä eniten, että musta ei tuu mitään enkä tuu saavuttamaan mitään, että kymmenen vuoden päästä mä hengailen siltojen alla ja kauppojen pihoissa ja haisen tosi pahalta. mutta ehkä se olis toisaalta vaan hyvä juttu. mä haaveilen ja unelmoin aina kaikesta mahdottomasta jonka toivoisin olevan mahdollista ja mikään muu ei olis niin hienoa kun se, että kaikki se, mistä mä jaksan aina vaan unelmoida, olisi totta.